Aina niin ihana Amsterdam.

Nyt on ollut muutaman päivän hiljaista blogissa, kun oltiin Maken kanssa vähän lomailemassa. Päästiin käymään Hollannissa, Amsterdamissa. Itse oon käyny kyseisessä kaupungissa  noin 3 vuotta sitten reilireissun yhteydessä, mut Makelle tää oli ensimmäinen kerta :) Meidän pikkunen oli tän pidennetyn viikonlopun mummilassaan hoidossa. Meillä oli varmaan kovempi ikävä kuin hänellä.

Alunperin meidän oli tarkoitus lentää perjantaina 17.3, mutta tuolloin oli toteutumassa pelätty ilmailualojen lakko. Meidän lento ei ollut varsinaisella lakkolistalla, mutta ystävällinen Finnairin asiakaspalvelun nainen ei osannut varmaksi sanoa, kuinka se vaikuttaa lentoomme ja että lennetäänkö Amsterdamin lento varmasti. Saimme virkailijan avustuksella vielä vaihdettua liput Torstai iltapäivän lennolle, joten saimme yhden lisäpäivän (oikeastaan vain illan) aikaa olla kohteessa.

Kun laskeuduimme Amsterdamin lentokentälle, sää oli upea! Aurinko oli laskemassa, mutta lämpötila oli noin +15 astetta. Eihän sitä tajunnut vasta ennen kuin pääsi lentoasemalta ulos - siellä todellakin oli L Ä M M I N, sellainen "suomalainen kesäilta".

Kävimme reissun aikana Body Worlds- näyttelyssä. Gunter Von Hagensin plastinointitekniikka on mahdollistanut sen, että ihmisruumiin nesteet ja rasvat on korvattu nestemäisillä muoveilla. Näin ruumiin hajoaminen on estetty ja saadaan hajuttomia, kiinteitä ja kestäviä näytteitä opettamaan ihmisen anatomiaa. Näyttely on varsinkin näin selitettynä ällön kuuloinen, mutta todellisuudessa se on ihan super mielenkiintoinen. Itse oon käyny kyseisessä näyttelyssä sen ollessa Heurekassa, mutta informaatiota tulee kerralla niin paljon, ettei kaikkea pysty sisäistämään - edes toinen kerta ei riittänyt. Suosittelen kyllä kaikille käymään näyttelyssä! Erityisesti mieleen jäivät tälläkin kerralla ihmisen sikiöt, viikossa tapahtuu niin hurja muutos. Myös video siitä, mitä avoissa tapahtuu kun ihminen sairastaa alzheimeria, oli pysäyttävä. Näyttelyssä ei saa kuvata, joten sen takia en saa tähän kuvia :/ Niitä kuitenkin löytyy netistä, mikäli googlailee.

Oli muuten jännä huomata, mitä aika tekee. Ensimmäisen kerran kun olimme näyttelyssä kaveriporukalla, en ollut silloin vielä edes raskaana, Nyt  ollessani äiti, ajatukset erityisesti noista raskauteen ja sikiöön liittyvistä esillepanoista olivat aivan erilaiset, paljon herkemmät ja jopa ehkä surullisemmat.

Muuten reissun aikana emme tehneet mitään ihmeellistä, kiertelimme keskustassa ja sen ulkopuolella. Käveltyä tuli pitkiä matkoja aivan huomaamattakin, kun ympärillä oli koko ajan kaikkea mielenkiitoista. Hotelimme sijaitsi hieman kauempana keskustasta, Bijlmer Arenan läheisyydessä, minne oli noin 15 min metromatka.

Lentomme takaisin lähti sunnuntaina puolenpäivän aikaan. Tai ainakin sen olisi pitänyt lähteä. Damissa oli niin kova tuuli, että lennonjohto ei antanut koneellemme lupaa nousta omalta kiitoradaltamme. Koko kentällä oli vain yksi kiitorata käytössä, joten lähtömme viivästyi. Muuten tuo on vain hyvä juttu, tottakai turvallisuus edellä, mutta oli niin kova ikävä jo meidän pikkuista rakasta <3 No, loppujen lopuksi myöhästyimme Tampereelle lähtevästä Onnibussista noin 15 min, mutta seuraava bussi tuli jo siitä puolen tunnin päästä. Kaikki hyvin siis,

Yritin pitää tämän päivityksen lyhyenä, tuosta ihanasta kaupungista ja iloisista ihmisistä olisi niin paljon kirjoitettavaa. Seuraavaksi yritän tehdä 2. remonttipäivitys postauksen :)